Se on joulu

Otetaan paljon pimeyttä
sytytetään sen keskelle kynttilä
monta kynttilää
paljon kynttilöitä.
Muutetaan pimeä valoksi.
Otetaan pimeistä pimein kaamosyö
kukitetaan se tähdin
kynttilöin:
se on Joulu.

- Maaria Leinonen

Testi

Tervehrys flikat!

Löysinpä sattumoosin hauskan testin netistä. Käykääpä kuriittanna kattomas sivulla : http://gamma.nic.fi/~jiiaho/haluatko.htm

Siinä kysytähän halukkuutta ruveta jalasjärvelääseksi.

Terveesin
Laihian flikka

Nyt son tutkittu: Moomma tyytyvääsiä ja onnellisia

Tämän päivän Pohojalaases esiteltihin tutkimusta, jonka mukahan pohojalaaset on iloosempia ku muut suamalaaset. Kirijootuksessa toretahan, notta vaikka elintavat ei oo terveellisimmästä päästä, pohojalaaset tuntevat ittensä terveiksi eikä niitä masenna niin paljo ku muita suamalaasia. Rosentti Antti Uutela vetää sen johtopäätöksen, notta pohojalaaset on tyytyvääsiä ja onnellisia ihmisiä, rosentti tuumaa, notta "Pohjalaisilla on myönteinen elämänasenne". Minoon tuasta tyytyvääsyyrestä samaa mieltä, sanoosin, notta ollahan sellaasia perustyytyvääsiä. Se syntyy siitä, ku teherähän kovasti töitä eikä sen takia eres eheritä olla masentunehia. Kirijootuksen otsikkohon oli veretty iloosuus, mutta minen oo ihan samaa mieltä siitä, notta tyytyväisyys olisi sama asia ku iloosuus. Jos mun pitääs sanoa, kekkä on iloosia, niin sanoosin, notta karjalaaset - ja muutenki itäsuamalaaset. Mitä mieltä ootta?

Pohojalaaset merias

Tuntuu siltä jotta pohojalaaset, erityysesti pohojalaaset miehet, on ollu pramilla tierotusvälinees viime aikoona. On Maajussille morsianta ja Big Brotheria, johona kummaski pohojalaasuus ja pohojalaanen murret pääsöö esille.

Mitä mieltä ootta, antaako nuo ohojelmat ja niis olevat miehet oikian kuvan pohojalaasista miehistä, ja minkälaasen kuvan ne antaa? Maajussi -Seppo tuntuu ainaki kovasti olevan yleesön suosios, ja puhuu kyllä tosi leviää pohojalaasta. Seppo tuntuu kyllä olevan aika lailla stereotyyppinen lupsakka pohojalaanen mies. BB:n pohojalaaserustus ei kyllä murretta niinkää palijo puhu, mitä nyt joskus puhees vilahtaa 'tuloo' ja 'menöö', eikä ehkä muutoonkaa tuo sitä pohojalaasuuttansa niin kovaa esille.

Pohojalaasen tekstaten-palstalta Vaasan tiäjärjestelyystä

Tän päivän Pohojalaasen tekstaten-palstalla oli havaanto, jonka oon ittekki teheny:

VAASASSA hinkatahan yhtä tiänpätkää melekeen vuaren ja sitte ihimetellähän, kuinka siinä pitää ajaa.

Oon ny pyäräälly muutamia kertoja kyseisellä alueella ja ylittäny uuren Konepajankarun ja Rautatienkarun risteyksen. Joka kerta oon nähäny kyllä sen kymmenenlaasta tapaa ajaa siellä, milloon on ajettu ykssuuntaaseksi merkittyä Pitkäkarun pätkää väärähän suuntahan, milloon on touvattu Konepajankarulta etehen miten sattuu. Minen uskalla siällä autolla liikkua ennenku liikennevalot saarahan käyttöhön. Pyörällä liikkuminenkin menöö selviytymistaisteluksi.

Kauppareissulla mukahan tarttunutta

Ostin sitte jussipairan. Se tarttu matkahan ylistarolaasesta rättikaupasta. Valikoimas oli kaikenlaasta jussipaitaa, mutta nuukuuren syöveriis ostin sitte tuallaasen ohuen pairan. Son kyllä aika flesu, mutta menöö ny paremman puuttees. Jussipairoosta kerrotahan esimerkiksi sivulla http://www.kaspaikka.fi/pukeutuminen/jussipaita/

Meirän sanalistasta

Ajattelin jotta olis ehkä hyvä vähä mainostaa tuota meirän sanalistaa ja valaasta ulukopuolisille lukijoolle (jos joku tänne joskus eksyy) mistä täs koko hommas on aluunperin ollu kysymys. Me kolome eteläpohojalaasta likkaa ruvettihin ensiksi puhumahan eri murresanoosta ja mitä me kuki tierettihin ja käytettihin. Huomattihin jotta meirän käyttämis sanoos ja sanonnois oli palijo yhteestä mutta palijo erojaki. Ruvettihin sitten enemmän tai vähemmän systemaattisesti listaamahan niitä murresanoja mitä kukakin muisti ja voi sanua käyttävänsä tai ainakin tietävänsä mitä se tarkoottaa.

Siitä se sitte lähti etenemähän, lista vain kasvoo kasvamistansa ja me ruvettihin laittamahan niitä oikeen tietokonehelle. Lopuuksi päästihin siihen asti jotta uskallettihin julukaasta meirän sanalista vähä muillekin ja tehtihin tämä ploki.

Sanalista löytyy siis plokin oikiasta lairasta ja siihen on listattu aakkosjärijestykses meirän tuntemat sanat ja niiren merkitykset sekä rasti aina siihen kohtahan minkä sanan kukakin meistä tietää. Samanmoinen lista meillä on myös sanonnoosta.

Motamma mieluhusti vastahan kommenttia listoostamma myös muilta lukijoolta. Äläkää arkaalko, rohkiasti vain!

Kyllä pohojalaaset vaan osaa

...teherä huanekaluja. Kävääsin Hapitaare-messuulla ja täytyy toreta, notta kyllä kelepas siällä pohojalaasena kulukia. Pohojalaasten huanekalut erottuuvat niin eruksensa. Kävelin osastoolla jututtamassa näytteilleasettajia ja oikeen oli pakko tuumata äänehen, notta aivan täällä saa rinta rottingilla kulukia.

Kuvassa Botniapuun osastoa.

Mihinkä non karonnu???

Olin kesän aikana havaattevinani, notta Seinäjoelle johtavien teiren varsilla ei olis enää niitä eteläpohojalaasia tervetuloa-toivotuksia. Oikeastansa jo talavella mun miälehen hiipi epäälys, notta kylttejä ei ole, ku juaksin Itikanmäellä kamera kouras pitkin pientarehia sitä yhtä kylttiä ettimäs. Tuumasin notta soli mun omaa noloutta, ku en kylttiä nähäny. Eilen otin oikeen asiakseni, notta kaupunkihin mennessäni vahtasin sitä kyltin paikkaa. Ei ollu. Voisko joku kertua, miksi ne kyltit on viäty pois? Noli niin hauskoja ja niitolis ollu kiva kuvata tähän plokihinki. Jos joku muistaa, voisittako laittaa niitä tekstejä ylähä? Mullei tuu muita miälehe ku Pirätä pirätä, kaupunki näkyy jo! ja sitte pois lähärettäessä Kiva kun kävittä! ja Tulukaa toistekki! Olisko se pirätä-kyltti ollu just Itikanmäellä, mutta olihan niitä kylttejä joka pualella, Ilimajoelta tultaes, Kuartaneen tiän varres, sitte Peräseinäjoelta tultaes, pohojoosen suunnasta tultaes ja niin erelleen.

Varmahan johonain leheres on asiasta aikoonaan kirijootettukin, multon se vaan jääny huamaamaatta. Tärkiää kuulisin, mihinä ne kyltit on ja milloon ne saarahan takaasin.

Pohojalaasmiähen suusta totuus...

Soon kulukaa niin, jotta pohojalaasisännän suusta kuuloo totuuren niin hyväs kun pahaskin. Siitä soon omialtaanen.

Täs yks aamu ennen töihin lähtyä mä ajattelin tällätä ittiäni vähä enempi ja laitoon oikeen uutta huulikiiltua. Kysyyn sitten isännältä, miltä näyttää.
Se totes, jotta "mun miälestä tua näyttää ny aiva siltä, jotta sä olisit syäny oikeen rasvaasta ruakaa."
En tiärä sitte, tohorinko enää laittaa sitä tököttiä tai ainakin pitää olla sitte vähä säästeliäämpi sen kans. Mutta on se hyvä, jotta tuanki ny sitte tiätää. :)

Terveesin Laihian flikka

Autoolusta

Terve flikat!

Mun on ny aiva pakko purkaa ajatuksia autoolusta. Se nimittäin kuumentaa mun tunteeta aina silloon tällöön - no itse asias aika useenkin jos rehellisesti sanon.
Useen aioon mä funteeraan tuata autoolua yhyren mun ystävän kans, joka on aika paljon tyänsä pualesta autolla matkas. Sen juttuja kun kuunteloo, niin ei voi uskoa, jotta eres 80 prosentilla autoolijoosta on oikiasti ikää ainaki 18 vuotta ja autokoulu käytynä. Esimerkiksi kesän mittahan sille sattuu sellaanen, jotta 80:n alueella joku kinnas 75:ttä väyryskoppaasella mersulla. No, kaveri siihen, jotta ohihan tuasta täytyy päästä, jottei tuu ruuhkaa aiva suatta. Se rupes sitte ohittamahan, mutta mersumiäs painookin kaasua, ja lopulta sitä mentihin rinnakkaan melekeen 140:tä. Kaveri pääsi ohi ja hidasti sen verran, jotta nopeus oli sallituus rajoos. Sitten mersumiäs laittoo vilukun päälle ja rupes ohittamahan. Kun soli sitten ohi pääsny, se yllättäen rupes voimakkahasti jarruttamahan sillä lopputulemalla, jotta kaveri oli melekeen etulasis kiinni kun piti niin rajusti jarruttaa kun toinen tryykää aiva etehen ja sitte jarruttaa. Lopuuksi sitä mentihin sitten peräjulukkaa sitä alakuperäästä 75:ttä mersumiäs erellä. Kaveri ei uskaltanu enää ohitte mennä. Meinas, että parempi olla kumminkin hengis. Vähä vastaavia sitä on varmahan kokenu itte kukin jokka palijo autolla liikkuu.

Jutulle jatkoa kommentis, jottei tartte niin palijo yhyrellä kertaa lukia. Kommentis on vähän kevyempää jatkoa, vaikka priukaaminen jatkuukin... Tähän laittaasin hymiön, mutta se ei jotenkaa sovi luannolle justihin ny, kun moon niin kiihtynehes miälentilas.

Krannit

Jalasjärven flikka mainitti tänään ohimennen murrekilipaalusta ja koitin ettiä tiatua netistä, mutten löytäny. Jos löyrättä osoottehen, niin laitetahan linkkilistahan. Surffaallessani löysin kiinnostavaa tiatua Etelä-Pohojammaan murreseurasta Krannit. Koitin ettiä niiren kotisivua, mutten löytäny. Kauhajoen kunnallisleheren sivulla kerrottihin kuitenkin Krannit-seuran perustamisesta. Samassa jutussa oli kiinnostavaa tiatua Etelä-Pohojammaan murtehista. Tiäsittäkö flikat notta Etelä-Pohojammaalla puhutaan vähintään 13-15 erilaasta murretta?! Non eräänlaasia perusmurtehen vivahtehia. Juttuhun pääsöö tästä linkistä.

Pilikkumi sentään

Murretesti http://www.isoosormus.net/murretesti.html osootti, notta pilikkumin, kaluumien ja väättyrin merkitystä en tuntenu. Rehellisesti sanuen siinoli kyllä monta muutaki sanaa, joita en tuntenu, mutta niiren merkitys oli vaihtoeheroosta pääteltävissä. Kaluumet olis kyllä pitäny osata eres päätellä, mutta ei kun ei. Oliko testissä teille tuttuja sanoja?

Ranstakka on muuten sellaanen sana, jota meillä käytetähän kotona, se täytyy lisätä murresanalistahammaki.

Talavimaisemaa

Talavimaisemia Ylistarosta 4.3.2007: Komia kirkko ja näkymiä Kyrönjoelle.